En nyt jaksa marista teille mistään hyöty-, ryhmä- tai ylipäätään liikunnan ja urheilun terveysvaikutuksista. Niitä on. Suosittelen.
Ajattelin paljastaa teille, hyvät lukijani, ennemmin
omat syyni harrastaa liikuntaa, ja tässä tapauksessa erityisesti ryhmäliikuntaa. Terveydellä ei näitten kanssa ole useinkaan tekemistä. Ehkä. No, ehkä vähän. Mennään itse asiaan, päätelkää itse.
1. Sosiaalisuus. Työ, perhe, työ, arki, perhe... Ryhmäliikunta on paras paikka yhdistää huvi, hyöty ja sosiaalinen elämä. Jumpissa näen ja kuulen tuttuja ja tuntemattomia, juttelen ja vaihdan ajatuksia muiden naisten kanssa. Jumppaan voi sopia myös kaverin kanssa treffejä:
Hei, ooks tulos tänää pumppii? Joo, nähää! Ja kas, en olekaan eristäytynyt työn ja kodin ulkopuolisesti maailmasta.
2. Hyväksyminen (itsen). Minua henkilökohtaisesti auttaa oman ulkonäön hyväksyminen
sellaisenakuinolen, kun käyn liikkumassa. Teen siis asioita oman hyvinvointini (ja ulkonäön) eteen, tässä ollaan ja tällaisena. Helpompi hyväksyä vatsamakkara. Ainakin olen yrittänyt.
3. Oikeutus. Kaiken hyvän, esimerkiksi suklaahippujäätelön. Tai massiivisten sushi-lounaiden. Lakun. Oletteko muuten maistaneet Kismet Fazerinaa?
4. Oma aika. Otan sen! Kysyin kerran (ks. kohta 1) toiselta äidiltä toiminta-apua taaperon kanssa taisteluun, kun oma hermoriekale oli enää ompelulangan varassa. Vastaus: "Et voi tehdä muuta, kun käydä combatissa." Noudatan tätä neuvoa.
5. Hymy. Olen jumpan jälkeen vaan niin paljon paremmalla tuulella. Luulenpa, että jos joskus hairahtuisin ja lopettaisin jumpalla ramppaamisen, perhe saattaisi patistaa viikon päästä takaisin jumpan pariin.
Äiti jumppaa, sanoo poika ja vilkuttaa ikkunasta. Välillä kirpaisee, ja olen huonoin ja itsekkäin äiti maan päällä, mietin koko tunnin, jotta muistikohan se isi pestä pojan hampaat, itkeeköhän se äitiä, jokohan se nukkuu, saakohan se unta, nyt äiti ei ole lukemassa Tiitiäisestä sitä Herra Pii Poota, josta poika niin kovasti tykkää... Kun tulen kotiin: kaikki hyvin. Parhaimmassa tapauksessa minua odottaa kimeät riemunkiljahdukset
Äiti tuli!!!! Maailman paras tunne.
+ Syyni käydä jumpassa juuri siellä, missä käyn [
Fiiliksessä]
1. Etäisyys. Kaksi minuuttia kävellen, yksi juosten.
2. Asiakaspalvelu. Minua tervehditään ja minulle hymyillään. AINA.
3. Astetta parempi. Tunnit ovat parempia kuin muualla, ohjaajat ovat hauskempia kuin muualla. Lue vaikka aikaisemmat
zumba-postaukseni, jos tarvitset lisävakuutteluja. Lyhyesti niille, jotka eivät kyseisessä jumppapaikassa ole käyneet: tunnit ovat tehokkaita ja kaikille löytyy jotakin. Jos haluat kunnon rääkin, se onnistuu! Lisäksi kaikilla tunnilla on luonnollisesti mahdollista tehdä omaan tahtiin ja senhetkisen fiiliksen mukaan. Ja mikä ihmeellisintä, välillä
käsketään tekemään omaan tahtiin - se on kivaa. (Jos et ole käynyt aikaisemmin Fiiliksessä, saat jumpata kesällä viikon kymmenellä (10) eurolla!!
Tuuks äiti jo kokeilemaan?)
4. Sellaisenakuinolen. Voin tulla Fiilikseen tukka sekaisin ja siskon vanha kulahtanut toppi päällä. Who cares!
5. Sieltä lähtiessä on vaan niin hyvä fiilis. Aurinko paistaa. AINA.
Ps. Nähääks tänää pumpissa?