1. Jos työpaikan kokouksessa ryhdytään etsimään jollekin työlle tekijää, älä ilmoittaudu vapaaehtoiseksi. Näin annat jollekin toiselle mahdollisuuden tarttua toimeen ja oppia jotakin uutta. Mitä antamisen iloa!
2. Kun työtoverisi selittävät iloisesti html:stä ja muista vierasperäisistä termeistä, joita et tunne, hymyile tietävän näköisesti ja yritä tulkita muiden ilmeistä, milloin kuuluu nauraa. Välillä voit tokaista joukkoon: "Aivan, aivan." vaikka et tietäisikään asiasta mitään. Kohteliaisuus kunniaan! Silmämunia voi pyöritellä sitten sille yhdelle toiselle työkaverille, joka on yhtä pihalla kuin sinäkin.
3.
4. Kun aviopuolisosi heittää saman mukavitsikkään sanaleikin noin miljoonannen kerran yhteisen 10 vuotta kestäneen taipaleenne aikana, älä sano mitään. Vaikeneminen on kultaa. Pura aggressiot myöhemmin, esimerkiksi combatissa. Tiedän, tämä on tosi vaikeeta. Aloita askeleittain - ekalla kerralla voit hieman älähtaa ja siitä sitten kohti hiljaisuutta. Loppuvaiheessa tokenet tilanteesta pelkästään silmämunia pyörittelemällä.
5. Kun olet räjähtämispisteessä, mene jumppaan. Pelasta läheisesi 3. maailmansodalta. Voiko ihminen enempää tehdä?
2 kommenttia:
Aivan suurenmoista viisautta. Minä teetän jo nyt kaiken esmes lapsellani, koska hänhän oppii tekemällä! Annan siis hyvän kiertää KOKO AJAN.
Noniinpä! Lasta on helppo vielä kannustaa vaan "vie noi roskiin ni äiti tulee tosi iloiseksi". Opettavaista ja vielä kannustavaakin! Tosin meillä poika (2v.) vastaa sanomalla "äiti sinä olet ronttapylly" ja jättää rojut lojumaan. Mistä lie oppinut rumat sanat ja käytöstavat. Varmaan päiväkodista, sehän se on kaiken pahan alku ja juuri.
Lähetä kommentti