Säbääääää!

Joukkueurheilussa on tunnelmaa! Meillä oli eilen ensimmäinen kortteliliigan duunisarjan peli, ja mähän olin mukana :D Kävin ainakin kymmenen kertaa paniikkipissalla ennen peliä, kun jännitti niin hirveesti!

Me pelattiin Messilää vastaan, ja valitettavasti hävittiin niukasti 6-5. Ne oli kyllä todella paljon taitavampia kuin me, lukuun ottamatta meidän paria tähteä, joten me toisin sanoen ylitimme itsemme suuresti, kun hävittiin vain yhdellä maalilla. (Tulee vähän vaivaantunut olo kirjoittaa me-muodossa - juu, olenhan minä osa joukkuetta, mutta lähinnä kirmailen päättömän kanan lailla kentällä tajuamatta mistään mitään. :D ) Vastustajajoukkue kertoi pelin jälkeen joskus voittanut koko tuon sarjan, jossa me pelataan... Köhköh, meilläkin on ollut yhdet treenit (joissa kaikki pelaajat eivät olleet edes mukana)....

Suurimmat kunniat ansaitsee kuitenkin meidän maalivahti Joona, jota ilman me oltais hävitty 100-5.

Ja koska unohdin pelin tiimellyksessä ottaa kuvan, saatte tällaisen pelinjälkeisen hikisennihkeän ja vaivaantuneen  hei voitteks te tulla mun blogiin -kuvan. Mutta tässä siis etualalla tuo meidän paras pelaajamme Joona ja tietty mä ite. Takana joku random-tyyppi. NO EI VAA, TYÖKAVERI SE ON :D