Perjantaiset illanvietot oli sen verran huimat, että lauantaina tämä blogisti ei kerta kaikkiaan kyennyt muuhun kuin Hesburgerin kanahampurilaiseen ja sohvalla makoiluun. Pikku mies oli mummilla onneksi iltapäivään asti, joten aamupäivän sain vielä makoilla autuaassa hiljaisuudessa. Poika kun on avannut sanaisen arkkunsa jo reilusti alle vuoden ikäisenä, niin tällä hetkellä juttua tulee ihan taukoamatta. Väliin laulellaan, huudetaan ja kaikki mahdolliset napsahdukset toistetaan. Myös ruokaillessa pitää pureskellessa toistella mum-mum-mum-mum.... Uskokaa tai älkää, mutta jos oma olo on yhtään ylirasittuneessa tilassa, kuten meikäläisellä lauantaiaamuna, niin toi jatkuva metelöinti ottaa aika kovasti otsalohkoon.
Sunnuntaina heräsin pirteänä kuin peipponen klo 5.20. NO EN! Vaan poikahan se sieltä kipitti viereen ja kellojen siirtämisen myötä pikkaisen liian aikaisin... Kun uni ei vekaralle tullut silmään 15 minuuttiin, usutin hänet omaan huoneeseen leikkimään ja pyydä isiä laittamaan piirrettyjä. Kuka on sanonut, ettei vahinkoa saa laittaa kiertämään?
Itse sain kammettua pystyyn puoli kahdeksalta. Ja jee, olo oli kuin olikin virkeä. Sain puuhasteltua aamupäivän vaikka mitä, siivosin koko kämpän ja tein ruokaa. Poika päätyi isän kanssa HopLopiin riehumaan ja puolilta päivin ei tarvinut montaa minuuttia odotella, kun uni korjasi pikku prinssin höyhensaarille. Itse lähdin kaverin kanssa monen tunnin kahvittelureissulle ja sieltä nopeasti kodin kautta Fiilikseen pumppiin.
Olin niin innoissani, siis pumpissa. Sarja on ensinnäkin kaikkien aikojen suosikkini! En tiedä miksi. Ehkä sen takia, että siinä saa tosissaan ladata painoja ja biisit on sopivan lyhkäisiä ;) Uskaltauduin laittamaan heti jalkoihin ja rintalihaskappaleeseen vielä yhdet kilot lisää! Valitettavasti tämä taisi kuitenkin olla suuuuuuuuri virhe. Lauantaina meinaan epäilin, että pelkkä alkoholi ei ollut sitä olotilaa aiheuttanut - myös nokka vuoti ja kurkku tuntui karhealta. Koska sunnuntaina oireet olivat poissa, niin ajattelin päässeeni vähällä. Noitten ekan parin biisin jälkeen koko ruumis tuntuikin yhtäkkiä ihan kipeältä, lihakset tärisivät ja naama näytti aika kalpealta.. Muut varmaan luuli, että pikkujoulut olivat jatkuneet vielä lauantainakin: näytin meinaan ihan raadolta, joka ei kauaa pysyisi tolpillaan! Selvisin kuin selvisinkin tunnin loppuun, mutta tiukkaa se kyllä teki. Loput setit jouduin tekemään vaatimattomilla painoilla ja päätavoite oli pysyä tolpillaan. Not so great..
Tänään olo on kutakuinkin normaali. En silti tiedä, uskallankohan vieläkään urheilla. Oonko mä tulossa sairaaksi vai vaan VANHAKSI?
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti