Blogihaastattelu, osa I: Nitta kertoo järkevästä liikkumisesta

Päätimme sitten toteuttaa Fiiliksen ohjaajan ja omistajan Nitan kanssa tällaisen artikkelin blogiini. Tai ehkäpä julkaisemme näitä ihan säännöllisesti, saa nähdä!

Olin huippuinnoissani, kun Nitta vastasi haastattelupyyntööni myöntävästi. Jee, saisin kysellä kaikkea liikunnasta, terveydestä, ravinnosta ja mitä ikinä mieleen juolahtaa, alan ammittilaiselta. Pyysin teiltä lukijoiltakin kysymyksiä, mutta koskaa yhtään ei irronnut, niin sain kehitellä kaikki itse - hihii! Päätin, että ensimmäisessä sessiossa keskittyisimme peruskuntoon, sen hankkimiseen ja kunnon kehittämiseen. Ensin kuitenkin itse päähenkilöstä, eli Nitasta :)

Oman elämänsä sankariksi

Kaikki Fiiliksessä käyneet varmasti tuntevat tuon itsevarmuutta ja tasapainoa uhkuvan persoonan, jolta saa vastauksen mihin tahansa liikuntaan ja ravintoon liittyvissä ongelmissa. Liikunnanohjauksen lisäksi Nitta onkin myös diplomiravintoneuvoja, ja hänellä on toinenkin hyvinvointialan yritys Ravinto- ja hyvinvointipiste Pippuri. Nitta on auttanut lukuisia erilaisista syömishäiriöistä, paino- ja terveysongelmista kärsiviä ihmisiä, ja Nitta kertoikin haastattelun lomassa, että hänellä on luontainen halu auttaa ihmisiä ja lähteä vähän kaikkiin juttuihin mukaan. No, sillä minä tämän haastaattelunikin varmaan sain ;)

Nitta on harrastanut aina liikuntaa, ja hän on aloittanut liikunnan ohjaamisen jo noin 12-13-vuotiaana. Nyt 37-vuotias nainen on siis tosiaankin alan rautainen ammattilainen. Omaksi elämänfilosofiaksi tai -ohjeekseen Nitta on viime aikoina omaksunut ajatuksen siitä, että minä itse olen kaikkein tärkein. -Ole läsnä siinä hetkessä ja tekemisessä, jonka parissa olet. Jokaisen meistä tulisi oppia näkemään oma hyvyys. Jotenkin tuosta ajatuksesta tulee ainakin minulle tosi hyvä mieli. Pitääkin keskittyä enemmän.

Hyvää kuntoa etsimässä

Kysymykseni siis keskittyivät tällä ensimmäisellä kerralla liikunnan aloittamiseen, peruskuntoon ja kehittymiseen. -Jos liikut kahdesti viikossa, pidät senhetkistä kuntoa yllä. Jo kolmella liikuntakerralla kehität kuntoasi, Nitta neuvoo liikuntaa aloitteleville. -Usein käy niin, että tammi- ja syyskuussa ihmiset päättävät aloittaa niin sanotun "uuden elämän", johon kuuluu paljon liikuntaa ja totaalikieltäytyminen kaikista herkuista. Valitettavasti liikunta aloitetaan väärin, liian raskaista tunneista, keho väsyy liikaa ja innostus lopahtaa. Kuulostaako tutulta? Nitta ohjeistaakin vasta liikuntaan syttyneitä ja innostuneita aloittamaan rauhallisesti, omaa kuntotasoon sopivilla tunneilla.
-Vauhtikestävyystunneille ei tosiaan kannata rynnätä liikuntaharrastuksen alussa, vaan kevyemmillä tunneilla on paljon parempi aloittaa, Nitta sanoo.

No, jos päästään sitten tällaiseen pitkään liikuntaa harrastaneeseen, kuten mää ite. Miten meidän kannattaa liikkua? -Viisi kertaa viikossa on järkevä määrä ja kaksi kertaa viikossa olisi hyvä pitää ihan oikeasti lepopäivä, jolloin ei saa tehdä yhtään mitään koiran pissitystä lukuunottamatta, Nitta määrää. Okei, kuulostaa ihan järkevältä ja hyvältä. Miten sitten voisin kohottaa tästä kuntoa, jos olen jo "tottunut" liikkumaan aktiivisesti? Mainitsen ohimennen edellisen pumppisarjan hauis-ojentaja-olkapää-harmitukseni ja epäkehitykseni - tai oikeastaan, olen junnannut viimeiset 10 vuotta pumpissa hauiksia lähes samoilla painoissa, hohhoijaa. -Ensinnäkin voisit rikkoa treenikaavasi: älä tee joka viikko samoina päivinä samoja jumppia, Nitta suosittelee. Muttakummäähaluun zumbata.... ;) -Tee vaikka niin, että teet pari viikkoa jotain ihan ihan muita jumppia ja käyt vaikka juoksemassa, sitten voit taas mennä niille lempparitunneillesi, ja huomaat, että lihakset eivät olekaan enää tottuneet samaan kaavaan, ja näin pääset eteenpäin. Sykemittari on tosi hyvä ja helppo keino seurata edistymistä, Nitta sanoo. Nyyh, hyvästelen lempituntini ja päätän kokeilla jotain, mitä en ole pitkään aikaan tehnyt. Sattumalta torstaina hyökkäänkin spinningtunnille ja lauantaina teen tiukan kuulatreenin. Molemmat tuntuvat karmealta reisissä ja pakaroissa. Kiitti!

Lihaskunnon ja aerobisen liikunnan suhde ja muut mysteerit

Aerobisen ja lihaskuntotreenin suhde on kuulemma hyvä pitää melkein fifti-fifti. Eli jos liikut sen viitisen kertaa viikossa, pari kertaa on hyvä olla ihan aerobista liikuntaa ja pari kertaa pumppia tai salitreeniä. Yksi tunti voi olla vaikkapa yhdistelmätunti, enpä usko, että kehonhuoltotunnitkaan on pahitteeksi. -Kunhan muistaa, että lepopäivinä ei mennä edes niille kehonhuoltotunneille, oikeasti, lihas tarvitsee lepoa, Nitta varmistelee.

Palataanpa vielä siihen vanhan pumppisarjan olkapää-settiin. Miksi ihmeessä en koko aikana pystynyt lisäämään painoa, vaikka treenasin suht säännöllisesti? -Lihaksesi on niin tottunut tekemään jo sarjan, joten olisit voinut yhtenä viikkona vähentää painoa ensin rutkasti ja sitten yhtäkkiä lisätä enemmän. Siinä lihaksesi olisi alkanut ihmettelemään, että mitäs nyt tapahtuu, Nitta valaisee. Eli niillä samoilla painoilla vuodesta toiseen junnaamisesta ei kovin paljon iloa ole :) Lihakset täytynee välillä säikäyttää! Hihii!

Mun oli pakko kysyä myös ihan henkilökohtaisesti yksi askarruttavimmista asioista, jonka parissa olen jokusen tovin viettänyt aikaa. Eli toiseksi tärkein kysymykseni: miten ihmeessä voisi saada hoikat ja kiinteät reidet? -Jos oikeasti haluaa hoikat reidet, pitää harrastaa paljon vaan rasvanpolttoliikuntaa. Jos on paljon lihasmassaa ja käy pumpissa tai salilla, niin ei reisistä kovin ohuita saa, Nitta opastaa. Okei, no sit mä oon ihan hyvä näin! Jatkan lempilajien parissa (mutta en junnaa samoilla painoilla ja pidän säikäyttelyviikkoja) :D

Kaiken kaikkiaan monipuolisuus ja vaihtelevuus näyttävät olevan kaiken a ja o. Paitsien ohuiden reisien metsästäjillä.



Tällaista saatiin aikaan tällä kerralla. Jokos teiltä nyt alkaisi irrota askarruttavia kysymyksiä seuraavaa juttua varten?



Ps. Se tärkein kysymykseni oli: syötkö koskaan croisantteja aamiaiseksi? -No, jos niitä on tarjolla, esimerkiksi hotellin aamiaisella, niin syön. Mutta isompi paheeni on se, että kun herkuttelen vaikkapa pitsalla, niin syön varmasti kaikki viimeistä murenta myöten, Nitta nauraa.