Kävin eilen tekemässä vähän lihaskuntoa kahvakuulailun merkeissä. Pitkästä aikaa (itse asiassa taitaa olla toinen kerta ns. eläessäni), kun treenattiin maksimipainojen kanssa. Eli ei enää mitään piperrystä 10-12-kiloisilla kuulilla, vaan reilusti isompaa 16-24-kiloista kuulaa kehiin.
Teimme vain muutamia toistoja, ja noissa etuheilautuksissa ja muissa helpoissa pystyikin käyttämään ja tekemään sen 5 toistoa 24-kiloisella. Mutta ei mulla kyllä ihan onnistunut esimerkiksi korkeaveto noilla isoilla. Tekniikka pettää :( Ja rohkeudessakin on toivomisen varaa: tempauksetkin taisin tehdä max. 16-kiloisella, kun pelkäsin niin paljon, että vedän käden yli :D Lisäksi olen tottunut kuulaamaan pikkuisilla kuulilla, niin jo toi kuulan (painavuuden lisäksi) suurempi ympärysmitta tuntui oudolta.
No anyways, hyvät treenit. Hienot rakot sain käsiin ja kaikkea.
Vähän mulla on kyllä ikävä Fiilikseen, yhyy. Tänään on vielä salibandyt ja sitten on parin viikon tauko. Aion mennä AINAKIN zumbaan, muokkaukseen ja spinningiin! Oi, Annin zumba - I miss you, loooove!!!
keskiviikko 27. marraskuuta 2013
tiistai 26. marraskuuta 2013
Ai, auts, prkl!
Lauantaina kävin Gentsulla vaihteeksi kuulaamassa ja tällä kertaa tehtiin kunnon jalkajumppa, niin kuin ohjaaja sitä leikkisästi kutsuu. Tunti oli yhtä helvettiä.
Mulla kun oli muutenkin ollut pidempi tauko treenaamisesta, niin eipä ollut noi jalat ihan valmistautuneet sellaiseen rääkkiin, että tuskin vieläkään pystyn kävelemään normaalisti. Tai no, okei, kävely näyttää normaalilta, mutta koskee ihan epänormaaleihin paikkoihin.
Treeni oli sinänsä simppeli, että pistettiin kello hälyttämään 5 minuutin päähän ja sillä välin tehtiin kolmen hengen porukoissa jotain kyykkyliikettä vuorotellen 10 toistoa. Yllättävän monta toistoa ehti silti keräämään tuon viiden minuutin aikana. Ai!
Ensin tehtiin kyykkyä 45-asteen kulmaan. Sitten seuraavat 5 minsaa askelkyykkyjä, ja sitä seuraavat askelkyykkyjä silleen jännästi taaksepäin, että etummainen jalka jää suoraksi (sattuu muuten aivan hulluna sisäreiteen vieläkin). Ja ah, lopuksi syväkyykkyjä. Oli meillä 2 minuutin palauttelut jokaisen viisminuuttisen välissä, mutta ei se oikein auttanut. Auts!
Hei, unohdin yhden jutun. Viimeisellä kierroksella piti tehdä noita kaikkia liikkeitä kymmenen - siis KAIKKIA PUTKEEN. Ei helvetti. Mun jalat oli niin sairaan kipeet, etten enää päässyt edes tohon 45-asteen kulmaan! Prkl!
Ja kyllä tää nöyrty. En pystynyt. Jätin vikan kierroksen väliin ja tein omalla vuorolla erilaisia vatsoja. Ajattelin, että eihän tässä oo yhtään mitään järkeä + en ihan oikeasti pystynyt enää joustamaan jaloista mihinkään suuntaan, tai pystyin, mutta en päässyt enää ylös :D Että sellaset treenit.
Sunnuntaina yritin käydä aukomassa jalkoja hölkkäämällä; heitin kuuden kilsan lenkin, mutta se vei aikaa 50 minuuttia, eli tooooodellakin etanavauhtia. Ei se oikein auttanut.
Eilen yritin käydä aukomassa jalkoja kuntopotkunyrkkeilyssä, jossa keskityttiin tällä kertaa enemmän tekniikkaan, ottelemiseen ja harjoiteltiin muun muassa pystypainia. Ei se oikein auttanut.
Jalat on edelleen lähes yhtä kipeät. Mitä mä teen?
Mulla kun oli muutenkin ollut pidempi tauko treenaamisesta, niin eipä ollut noi jalat ihan valmistautuneet sellaiseen rääkkiin, että tuskin vieläkään pystyn kävelemään normaalisti. Tai no, okei, kävely näyttää normaalilta, mutta koskee ihan epänormaaleihin paikkoihin.
Treeni oli sinänsä simppeli, että pistettiin kello hälyttämään 5 minuutin päähän ja sillä välin tehtiin kolmen hengen porukoissa jotain kyykkyliikettä vuorotellen 10 toistoa. Yllättävän monta toistoa ehti silti keräämään tuon viiden minuutin aikana. Ai!
Ensin tehtiin kyykkyä 45-asteen kulmaan. Sitten seuraavat 5 minsaa askelkyykkyjä, ja sitä seuraavat askelkyykkyjä silleen jännästi taaksepäin, että etummainen jalka jää suoraksi (sattuu muuten aivan hulluna sisäreiteen vieläkin). Ja ah, lopuksi syväkyykkyjä. Oli meillä 2 minuutin palauttelut jokaisen viisminuuttisen välissä, mutta ei se oikein auttanut. Auts!
Hei, unohdin yhden jutun. Viimeisellä kierroksella piti tehdä noita kaikkia liikkeitä kymmenen - siis KAIKKIA PUTKEEN. Ei helvetti. Mun jalat oli niin sairaan kipeet, etten enää päässyt edes tohon 45-asteen kulmaan! Prkl!
Ja kyllä tää nöyrty. En pystynyt. Jätin vikan kierroksen väliin ja tein omalla vuorolla erilaisia vatsoja. Ajattelin, että eihän tässä oo yhtään mitään järkeä + en ihan oikeasti pystynyt enää joustamaan jaloista mihinkään suuntaan, tai pystyin, mutta en päässyt enää ylös :D Että sellaset treenit.
Sunnuntaina yritin käydä aukomassa jalkoja hölkkäämällä; heitin kuuden kilsan lenkin, mutta se vei aikaa 50 minuuttia, eli tooooodellakin etanavauhtia. Ei se oikein auttanut.
Eilen yritin käydä aukomassa jalkoja kuntopotkunyrkkeilyssä, jossa keskityttiin tällä kertaa enemmän tekniikkaan, ottelemiseen ja harjoiteltiin muun muassa pystypainia. Ei se oikein auttanut.
Jalat on edelleen lähes yhtä kipeät. Mitä mä teen?
perjantai 22. marraskuuta 2013
Treeniä, treeniä
Jeah, olo helpottunut ja treenaus jatkuu! Eilen pääsin yli viikon treenitauon jälkeen kuntopotkunyrkkeilyyn ja _ihan_ pikkasen hikoilutti.. Treenit oli tosi sykettä nostavat ja sai kyllä antaa kaikkensa (jos pystyi) :) Välillähän noi treenit on sellaiset enemmänkin tekniikkaharjoitukset, mutta eilen vain mäiskittiin. Ensin kierrettiin 3 hengen porukoissa niin, että yksi lyö säkillä ja kaksi muuta keskenään kahden minuutin eriä. Jo tossa aloin olla loppuvaiheessa ihan kuitti, noita eriä kun vedettiin melkein 45 minuuttia putkeen...
Ja lopuksi sitten. Ai että. Olisko voinut enää kevyemmin treenit alkaa: yhdeksän minuuttia kiertopotkuja. Ei nyt ihan 9 minuuttia tarvinnut koko ajan potkia, mutta aika monta kuitenkin. Me tehtiin noi potkut siten, että yksi pitää minuutin potkutyynyä ja kaksi potkii vuorotellen (kovaa tahtia) minuutin, jonka jälkeen kierretään (seuraava pitää tyynyä ja taas 2 tyyppiä potkii). Ei meinannut viimeisellä minuutilla jalka enää nousta, vaikka me ei koko ajan edes mitää täyttä vauhtia pystytty pitämään yllä! (=harjoituksen puutetta, mutta tämä asia tullaan korjaamaan ihan lähiaikoina) Iltapalaa syödessä kädet tärisi ja jalkoihin koski, ja sehän on just hyvä!
Palaan vielä noihin meidän viikon takaisiin pikkujouluihin. Sain meinaan näin hienon kuvan itsestäni :) Oi, mikä ihana pullukka sumoilija! Puku oli niin painava ja iso, etten saanut ite tota kypärää päähän :D
Lisäyksenä toinenkin kuva :) Sain sumopomolta luvan :D
Ja lopuksi sitten. Ai että. Olisko voinut enää kevyemmin treenit alkaa: yhdeksän minuuttia kiertopotkuja. Ei nyt ihan 9 minuuttia tarvinnut koko ajan potkia, mutta aika monta kuitenkin. Me tehtiin noi potkut siten, että yksi pitää minuutin potkutyynyä ja kaksi potkii vuorotellen (kovaa tahtia) minuutin, jonka jälkeen kierretään (seuraava pitää tyynyä ja taas 2 tyyppiä potkii). Ei meinannut viimeisellä minuutilla jalka enää nousta, vaikka me ei koko ajan edes mitää täyttä vauhtia pystytty pitämään yllä! (=harjoituksen puutetta, mutta tämä asia tullaan korjaamaan ihan lähiaikoina) Iltapalaa syödessä kädet tärisi ja jalkoihin koski, ja sehän on just hyvä!
Palaan vielä noihin meidän viikon takaisiin pikkujouluihin. Sain meinaan näin hienon kuvan itsestäni :) Oi, mikä ihana pullukka sumoilija! Puku oli niin painava ja iso, etten saanut ite tota kypärää päähän :D
Lisäyksenä toinenkin kuva :) Sain sumopomolta luvan :D
keskiviikko 20. marraskuuta 2013
Joulujuoksu
Kirjoittelen nyt muista aiheista, kun tämä kurkku ei vieläkään ota parantuakseen.. Tällä kertaa tosin todella paljon tärkeämmästä aiheesta: lapsista.
Olette varmaan bonganneet tämän Pelastaa Lapset ry:n joulujuoksukampanjan. Siis aivan älyttömän hieno keksintö! Mitäs sanotte, jos kerätään porukka kokoon ja juostaan yhdessä vaikka viisi kilometriä - öö, ilman poroasuja kuitenkin, please :) Tonttulakit päässä vois olla ihan jees! Tai mikä olis aivan älyttömän supermahtavaa, tiedättekö???? Me voitais suorittaa toi Fiiliksessä zumbaten tonttulakit päässä!! Se olis niiiiiin hauskaa! Olisko mukaan lähtijöitä? Tuolta kampanjasivulta saa tarkat ohjeet, mutta lyhykäisyydessään:
- ilmoittautumalla juoksuun (ja maksamalla 20 egee = niistä 912 jonottavasta tukilapsesta yksi saa yhden päivän tukiperheessä)
- printtaamalla juoksunumeron
- tonttulakki (tai muu jouluinen verme) päähän ja menoksi
(- haastamalla muut mukaan.)
annat yhdelle lapselle ripauksen iloa ja itsellesi hien niskaan.
Mitä sanotte? Jos 10 henkilöä on mukana, niin järkätään yhteinen zumbatonttuilukerta Fiilikseen! Kommentoimalla tätä olet mukana :) (Apua, jos kukaan ei kommentoi... Ja mikä pahinta, noi lapset, jotka tarvitsevat hieman tukea ja apua arkeen, jäävät jonoon ties kuinka pitkäksi aikaa. Mun mielestä 20 euroa ei ole paha hinta.)
Olette varmaan bonganneet tämän Pelastaa Lapset ry:n joulujuoksukampanjan. Siis aivan älyttömän hieno keksintö! Mitäs sanotte, jos kerätään porukka kokoon ja juostaan yhdessä vaikka viisi kilometriä - öö, ilman poroasuja kuitenkin, please :) Tonttulakit päässä vois olla ihan jees! Tai mikä olis aivan älyttömän supermahtavaa, tiedättekö???? Me voitais suorittaa toi Fiiliksessä zumbaten tonttulakit päässä!! Se olis niiiiiin hauskaa! Olisko mukaan lähtijöitä? Tuolta kampanjasivulta saa tarkat ohjeet, mutta lyhykäisyydessään:
- ilmoittautumalla juoksuun (ja maksamalla 20 egee = niistä 912 jonottavasta tukilapsesta yksi saa yhden päivän tukiperheessä)
- printtaamalla juoksunumeron
- tonttulakki (tai muu jouluinen verme) päähän ja menoksi
(- haastamalla muut mukaan.)
annat yhdelle lapselle ripauksen iloa ja itsellesi hien niskaan.
Mitä sanotte? Jos 10 henkilöä on mukana, niin järkätään yhteinen zumbatonttuilukerta Fiilikseen! Kommentoimalla tätä olet mukana :) (Apua, jos kukaan ei kommentoi... Ja mikä pahinta, noi lapset, jotka tarvitsevat hieman tukea ja apua arkeen, jäävät jonoon ties kuinka pitkäksi aikaa. Mun mielestä 20 euroa ei ole paha hinta.)
maanantai 18. marraskuuta 2013
Eiiiiiiih!
Pikkujoulut on onnistuneesti juhlittu, joten on aika paljastaa illan ohjelmamme :) Elikkä, enstekseen meillä oli tarjolla ruokaa (ja juomaa) - pitsaa, hamppareita ja salaattia sekä amerikkalaista omenapiirakkaa! :D Ei tosiaankaan mitään perinteistä joulusafkaa, mutta meillä olikin "Amerikka-teema". Mikä ei tosin näkynyt sitten missään muussa, kuin noissa ruoissa ja astioissa (USAn lippu -kerttikset). Ruokailun yhteydessä toimistolle pelmahti taikuri! Hauska sellainen :) Esityksen jälkeen porukka jaettiin neljän hengen joukkueisiin, ja niissä sitten piti kiertää erilaisia pelipisteitä ja kerätä itselle pisteitä pelaajakorttiin. Peleinä oli: Twister, valinnainen peli commodore 64:lla, SingStar, Mortal Kombat, Alias (näytellen hahmoja = omia työkavereita :D), frisbeegolf, juomapeli ja sumopaini. Toi sumoilu oli ihan hullun hauskaa!!! Suosittelen lämpimästi pikkujouluihin ja muihin illanviettoihin :) Meillä oli vuokrattuna siis ne sumopuvut ja tatami. Aivan loistava laji! Puolenyön kieppeillä porukka lähti kaupungille ja tylsää kyllä, hajaantumista eri baareihin ei voinut välttää. Kaiken kaikkiaan ilta oli kuitenkin mitä loistavin - ehkä parhaat pikkujoulut ever! :D
Ja sitten mihin viittaan tuolla otsikolla: mulla on kurkkupaise, nielutulehdus tai angiina tai joku helvetinmoisen kurkkukivun toiselle puolelle kurkkua aiheuttava TAUTI. :( Viime viikon loppupuoli oli koko ajan se odottava olotila, milloin flunssa iskee ihan tosissaan päälle. Lauantaina olo oli (krapulaa lukuun ottamatta) hyvä - ei tietoakaan flunssasta. Ja eilen alkoi ihan tajuton kurkkukipu, vain oikealla puolella kurkkua. Ei mitään muita oireita tai kuumetta kuitenkaan... Eli näillä risoilla todennäköisin vaihtoehto on jonkun kuolemantaudin lisäksi angiina. :( Ihme kyllä, soitto terveysneuvoon ja pääsin heti päivystävälle terkalle, ja sieltä jonon ohi nielunviljelyyn. Nyt sitten vain odotellaan tuloksia. Urheilut voin tosin unohtaa, ennen kuin tämä nieli-kurkku-kaulatauti on selätetty :(
Ja sitten mihin viittaan tuolla otsikolla: mulla on kurkkupaise, nielutulehdus tai angiina tai joku helvetinmoisen kurkkukivun toiselle puolelle kurkkua aiheuttava TAUTI. :( Viime viikon loppupuoli oli koko ajan se odottava olotila, milloin flunssa iskee ihan tosissaan päälle. Lauantaina olo oli (krapulaa lukuun ottamatta) hyvä - ei tietoakaan flunssasta. Ja eilen alkoi ihan tajuton kurkkukipu, vain oikealla puolella kurkkua. Ei mitään muita oireita tai kuumetta kuitenkaan... Eli näillä risoilla todennäköisin vaihtoehto on jonkun kuolemantaudin lisäksi angiina. :( Ihme kyllä, soitto terveysneuvoon ja pääsin heti päivystävälle terkalle, ja sieltä jonon ohi nielunviljelyyn. Nyt sitten vain odotellaan tuloksia. Urheilut voin tosin unohtaa, ennen kuin tämä nieli-kurkku-kaulatauti on selätetty :(
perjantai 15. marraskuuta 2013
Pikkujoulut, osa II
Tänään on koittanut se suuri päivä, kun vietämme työpaikalla, hihihiiiii, pikkujouluja! :) Erityisen jännittäväksi päivän tekee se, että minä olen kahden muun työkaverin kanssa järkänneet nämä partyt ja muilla ei ole aavistustakaan, mitä kaikkea ilta tulee pitämään sisällään. Hahaha! En voi tietenkään paljastaa vielä teillekään, että mitä meillä on tulossa, huomenna sitten, odottakaahan vaan. Ehkä joku teistäkin on järjestämässä duunipaikan pikkujouluja, niin saatte vähän vinkkejä... ;)
Ensin pitää kuitenkin vielä tehdätöitä järjestelyjä. Salassa. Vaihtaa tietäviä katseita toisten pikkujoulutoimikuntalaisten kanssa, supista ja naureskella toisten selän takana. Ainiin, ja kampaajankin varasin - kerrankin meen laittamaan kampauksen (=kiharat) juhlan kunniaksi! Päätin kokeille ImaGoalin tarjoamaa oppisopimuslaisen pikkujoulutarjousta :) Olen käynyt tuolla kampaamossa jo vuosia, luotan! Tosi asiassa, varasin ton kampaajan jo alkuviikosta, kun ajattelin, että saan ton pojan silmätulehduksen kuitenkin, niin on sitten edes hiukset nätisti :D Ei ole näkynyt silmätulehdusta, päänsärky ja kurkkukipu enteilevät alkavaa flunssaa, jota olen nyt kaksi päivää torjunut inkivääriteellä, inkivääri-strepsilseillä, Buranalla ja inkivääri-porkkana-linssi-chili-keitolla.
Mut siis tänään räjähtäää! Ehdottomasti maailman parhaan megasiistit pikkujoulupartyt ever tulossa :D Täytyy toivoa, että noi muutkin tykkää.
Ja vielä fiilistelyä:
HAHA!
Ensin pitää kuitenkin vielä tehdä
Mut siis tänään räjähtäää! Ehdottomasti maailman parhaan megasiistit pikkujoulupartyt ever tulossa :D Täytyy toivoa, että noi muutkin tykkää.
Ja vielä fiilistelyä:
keskiviikko 13. marraskuuta 2013
Kuntopotkunyrkkeilyä ja kuulaa
Olen helposti yllytettävissä. Maanantaina vedettiin iltamyöhäisellä kovat kuntopotkunyrkkeilytreenit. Jaloissa tuntui ja väsymys painoi. CX ja spinning sunnuntaina oli tehneet tehtävänsä, ja ehkäpä tuo lauantaiaamuinen kuntopotkunyrkkeilytreenikin aiheutti osan lyijynraskaisiin jalkoihin.
No ei siinä sitten mitään. Tiistaina kun kaveri pistää viestiä, että tänään on kuulatreenit, niin mitä tekee bloggari? Treenaa!
Ja kun kuulasta on jo joku aika, kun on viimeksi tullut käytyä, niin voin kertoa, että tänään mulla on lepopäivä! Vaan olipa hyvät treenit, onneksi menin :) Lämppäreitten jälkeen tehtiin noin 30-40 minuuttia todella monipuolisesti erilaisia liikkeitä siten, että minuutin työosuuden jälkeen oli puolen minuutin lepo. Kuulan kanssa tehtiin ihan perinteisiä kahvakuulaharjoitteluliikkeitä (rinnallevetoa, etuheilautusta, punnerrusta, omelettia...), mutta sen lisäksi tehtiin ihan perusliikkeitä kuulaa vastuksena käyttäen (maastavetoa, pystysoutua, istumaannousuja, hooveria).... Tulipahan vaan mieleen, että miksihän se on niin vaikeeta ottaa se oma kuula käteen ja tehdä kotonakin joskus jotain. Se on niin monipuolinen kapistus, että etenkin, jos on kiireinen ihminen, elämä tai elämänvaihe, niin kuulalla saa nopeasti tosi tehokkaan treenin ihan itsekseenkin aikaiseksi! Hiki tulee helposti ja lihastreeniä tulee tehtyä ihan huomaamatta :) (No okei, toi viimeinen ei ollut ehkä ihan totta..... Viimeistään seuraavana päivänä tietää kyllä tehneensä..)
Kuulin huhuja, että mahdollisesti vuoden vaihteen jälkeen Lahden Gentai järjestää taas kahvakuulailun alkeiskursseja. Eli kaikki kuulaamisesta kiinnostuneet seuratkaahan Gentain ilmoittelua asiasta - tunnit tulevat täyteen ilmeisesti parissa päivässä! Gentailla ei voi osallistua kuulatunneille ennen kuin tuo kurssi on käytynä (toki varmasti muidenkin järjestämät kurssit käy :) ). Ja omasta sekä muiden kokemuksista voin kertoa, että useimmiten noi jossain jumppasaleilla pidetyt kuulatunnit ei todellakaan vedä vertoja. Erästä Saraa (=mestarikuulaaja) lainatakseni "on kuulaa, ja sitten on kuulaa".
No ei siinä sitten mitään. Tiistaina kun kaveri pistää viestiä, että tänään on kuulatreenit, niin mitä tekee bloggari? Treenaa!
Ja kun kuulasta on jo joku aika, kun on viimeksi tullut käytyä, niin voin kertoa, että tänään mulla on lepopäivä! Vaan olipa hyvät treenit, onneksi menin :) Lämppäreitten jälkeen tehtiin noin 30-40 minuuttia todella monipuolisesti erilaisia liikkeitä siten, että minuutin työosuuden jälkeen oli puolen minuutin lepo. Kuulan kanssa tehtiin ihan perinteisiä kahvakuulaharjoitteluliikkeitä (rinnallevetoa, etuheilautusta, punnerrusta, omelettia...), mutta sen lisäksi tehtiin ihan perusliikkeitä kuulaa vastuksena käyttäen (maastavetoa, pystysoutua, istumaannousuja, hooveria).... Tulipahan vaan mieleen, että miksihän se on niin vaikeeta ottaa se oma kuula käteen ja tehdä kotonakin joskus jotain. Se on niin monipuolinen kapistus, että etenkin, jos on kiireinen ihminen, elämä tai elämänvaihe, niin kuulalla saa nopeasti tosi tehokkaan treenin ihan itsekseenkin aikaiseksi! Hiki tulee helposti ja lihastreeniä tulee tehtyä ihan huomaamatta :) (No okei, toi viimeinen ei ollut ehkä ihan totta..... Viimeistään seuraavana päivänä tietää kyllä tehneensä..)
Kuulin huhuja, että mahdollisesti vuoden vaihteen jälkeen Lahden Gentai järjestää taas kahvakuulailun alkeiskursseja. Eli kaikki kuulaamisesta kiinnostuneet seuratkaahan Gentain ilmoittelua asiasta - tunnit tulevat täyteen ilmeisesti parissa päivässä! Gentailla ei voi osallistua kuulatunneille ennen kuin tuo kurssi on käytynä (toki varmasti muidenkin järjestämät kurssit käy :) ). Ja omasta sekä muiden kokemuksista voin kertoa, että useimmiten noi jossain jumppasaleilla pidetyt kuulatunnit ei todellakaan vedä vertoja. Erästä Saraa (=mestarikuulaaja) lainatakseni "on kuulaa, ja sitten on kuulaa".
maanantai 11. marraskuuta 2013
Sattuu ja tapahtuu
En koputtanut puuta, kun sanoin viime torstaina ääneen, että poika on ollut yllättävän terveenä tämän syksyn. Perjantaina kymmeneltä aamulla soitettiin päiväkodista: silmätulehdusepäily toisessa silmässä. Ei muuta kuin kamat kasaan ja poikaa hakemaan, päiväunien kautta lääkärille. Päätin käyttää Trion Laastari-klinikkaa, siellä on niin hyvä palvelu. Diagnoosina saatiin silmätulehdus molemmissa silmissä. Tippoja 6 kertaa vuorokaudessa ja rasvaa 3. Helppoa ton 2-vuotiaan kanssa...
Samana iltana poika päätti ryhtyä elektroniikka-asentajaksi. Rikkinäisen digiboxin epätoivoinen korjausyritys johti siihen, että toisen isovarpaan kynsi meni poikki. Pystysuorassa. Iso haava melkein varpaan puoliväliin asti. Huutoa, parkua, äidin naama valkoisena...
Lauantaiaamu alkaa itkulla: varpaaseen sattuu, korvaan sattuuuuuu. Äh. Suunnitelmissa oli lähteä siskon ja kummitytön luokse Helsinkiin yöksi pojan kanssa. Kotidiagnosoin korvakivun hammaskivuksi, koska pojalla ei ole koskaan korvatulehdusta ollut. Pääsimme matkaan ja hyvin meni!
Sunnuntaina reilu kahden tunnin päikkäreitten jälkeen poika ei meinaa nousta sängystä. Ei sitten millään. Korkeintaan sohvalle katsomaan Malttia ja Valttia. 38 astetta kuumetta...
Apua! Huolia, murheita, harmia. Noita on lähipäivinä riittänyt.
Kohta suunnistetaankin Trion terveyskioskille. Kai ne korvat on katsottava. Ja kurkku. Pojalla kun on angiinoita ollut muistaaksen 3 kertaa tänä vuonna. Ainiin, yleensä varmaan vanhempia ei nyt kovasti huoleta pieni kuumeilu, mutta meillä on vieläkin traumoja viime keväästä, kun pojalla nousi ihan yhtäkkiä kuume lähelle 40 astetta (nousu alle puolessa tunnissa) ja päälle kuumekouristuksia, hätääntyneitä puheluita, kirkumista, ambulanssin odottelua ja lopulta yö lastenosastolla. Vaikka kouristukset ovatkin vaarattomia, niin en ikinä unohda sitä tunnetta, kun katson velttoa ja siniseksi mennyttä lastani, joka ei reagoi mihinkään...
--
Arvatkaapa, kuinka ihanaa oli eilen suunnistaa Fiilikseen spinningiin ja cx:ään? Jättää hetkeksi kitinä, voihkinta, omat huolestumiset ja huonot yöunet. Hengittää syvään, keuhkot täyteen, ja puhaltaa hitaasti ulos.
Samana iltana poika päätti ryhtyä elektroniikka-asentajaksi. Rikkinäisen digiboxin epätoivoinen korjausyritys johti siihen, että toisen isovarpaan kynsi meni poikki. Pystysuorassa. Iso haava melkein varpaan puoliväliin asti. Huutoa, parkua, äidin naama valkoisena...
Lauantaiaamu alkaa itkulla: varpaaseen sattuu, korvaan sattuuuuuu. Äh. Suunnitelmissa oli lähteä siskon ja kummitytön luokse Helsinkiin yöksi pojan kanssa. Kotidiagnosoin korvakivun hammaskivuksi, koska pojalla ei ole koskaan korvatulehdusta ollut. Pääsimme matkaan ja hyvin meni!
Sunnuntaina reilu kahden tunnin päikkäreitten jälkeen poika ei meinaa nousta sängystä. Ei sitten millään. Korkeintaan sohvalle katsomaan Malttia ja Valttia. 38 astetta kuumetta...
Apua! Huolia, murheita, harmia. Noita on lähipäivinä riittänyt.
Kohta suunnistetaankin Trion terveyskioskille. Kai ne korvat on katsottava. Ja kurkku. Pojalla kun on angiinoita ollut muistaaksen 3 kertaa tänä vuonna. Ainiin, yleensä varmaan vanhempia ei nyt kovasti huoleta pieni kuumeilu, mutta meillä on vieläkin traumoja viime keväästä, kun pojalla nousi ihan yhtäkkiä kuume lähelle 40 astetta (nousu alle puolessa tunnissa) ja päälle kuumekouristuksia, hätääntyneitä puheluita, kirkumista, ambulanssin odottelua ja lopulta yö lastenosastolla. Vaikka kouristukset ovatkin vaarattomia, niin en ikinä unohda sitä tunnetta, kun katson velttoa ja siniseksi mennyttä lastani, joka ei reagoi mihinkään...
--
Arvatkaapa, kuinka ihanaa oli eilen suunnistaa Fiilikseen spinningiin ja cx:ään? Jättää hetkeksi kitinä, voihkinta, omat huolestumiset ja huonot yöunet. Hengittää syvään, keuhkot täyteen, ja puhaltaa hitaasti ulos.
torstai 7. marraskuuta 2013
Miehet ne vasta on kummallisia otuksia
Pidän itseäni kohtuullisen (tai paremminkin todella) suvaitsevana ihmisenä. Yleensä ajattelen, jotta tehköön ihmiset mitä tykkäävät, mitäpä se minulle kuuluu. Mutta huono käytös on sellainen, jota mä en vaan voi ymmärtää.
Tapahtui eilen kortteliliigan duunisarjan 3. divisioonan pelissä
Pelailimme toisen yrityksen joukkuetta vastaan. Meidän joukkueessamme oli jostain syystä käynyt kato, ja meillä ei ollut kuin kaksi vaihtomiestä. Tästä syystä minä paskanakin pelaajana taisin juoksennella kentällä suurimman osan peliajasta, koska mun osani ei siellä ole kovin raskas (=en osaa pelata) ja kuntoa riittää juosta :)
Meitä ennen pelasi kaksi muuta saman divarin joukkuetta, joita vastaan me oltiin jo kunniallisesti hävitty noin kymmenellä maalilla aikaisemmissa peleissä.
Puoliajan jälkeen tilanne oli tiukan alun jälkeen jo taas kääntynyt vastustajan eduksi. Kentän laidalle ilmestyi ilmeisestikin noita edellisiä vastustajiamme ihailemaan taidokasta peliämme. Sieltähän sitten rupesi kuulumaan hienoja kommentteja, kuten
"Ei uskaltanut syöttää muijalle, hahahahhaaa!"
"No nyt nyt nyt, eiiii, ei taaskaan muija saanut syöttöä."
"Seiska (=minun pelinumeroni) oli kyllä ihan paras pelaaja, haahaahaaahaa!"
Siis anteeksi. En tiennyt, että
a) duunisarjan alimmassa divarissakin pelaavien yritysten työntekijöiden pitää olla jotain helvetin ammattilaisia, jotta peleihin saa osallistua
b) luulin, että siellä pelataan huvin vuoksi ja urheilun kannalta
c) jos on huono jossain asiassa, niin sitä ei saa edes yrittää.
Tajusin, että harrastan tosi paljon sellaisia asioita, joissa oikeastaan olen aika huono tuon salibandyn ohella (esim. zumba, kuntopotkunyrkkeily, askartelu..). Mä en vaan ollut ajatellu, että sillä olisi jollekin toiselle ihmiselle väliä. Vitsi, että rupesi ketuttamaan. Ihan vaan se, että TÄSSÄ ON EHKÄ YKSI SYY, MIKSI NAISET EI OSALLISTU NOIHIN PELEIHIN. Itse kaivoin rohkeuteni ja menin muiden mukaan. Saattoi tosin jäädä viimeiseksi kerraksi.
Ps. Ja voisitteko kuvitella, että näkisitte jossain tollasessa tilanteessa naisia huutelemassa miehelle, joka olisi tullut johonkin ns. naisvaltaiselle alueelle kokeilemaan siipiään? Esim. jos joku mies nyt rohkenee joskus zumbaan, niin se nauretaan sielä ulos tai lopuksi taputellaan olalle ja sanotaan, että v**** että olit paska. En mäkään usko. MIEHET!!!!!!
Tapahtui eilen kortteliliigan duunisarjan 3. divisioonan pelissä
Pelailimme toisen yrityksen joukkuetta vastaan. Meidän joukkueessamme oli jostain syystä käynyt kato, ja meillä ei ollut kuin kaksi vaihtomiestä. Tästä syystä minä paskanakin pelaajana taisin juoksennella kentällä suurimman osan peliajasta, koska mun osani ei siellä ole kovin raskas (=en osaa pelata) ja kuntoa riittää juosta :)
Meitä ennen pelasi kaksi muuta saman divarin joukkuetta, joita vastaan me oltiin jo kunniallisesti hävitty noin kymmenellä maalilla aikaisemmissa peleissä.
Puoliajan jälkeen tilanne oli tiukan alun jälkeen jo taas kääntynyt vastustajan eduksi. Kentän laidalle ilmestyi ilmeisestikin noita edellisiä vastustajiamme ihailemaan taidokasta peliämme. Sieltähän sitten rupesi kuulumaan hienoja kommentteja, kuten
"Ei uskaltanut syöttää muijalle, hahahahhaaa!"
"No nyt nyt nyt, eiiii, ei taaskaan muija saanut syöttöä."
"Seiska (=minun pelinumeroni) oli kyllä ihan paras pelaaja, haahaahaaahaa!"
Siis anteeksi. En tiennyt, että
a) duunisarjan alimmassa divarissakin pelaavien yritysten työntekijöiden pitää olla jotain helvetin ammattilaisia, jotta peleihin saa osallistua
b) luulin, että siellä pelataan huvin vuoksi ja urheilun kannalta
c) jos on huono jossain asiassa, niin sitä ei saa edes yrittää.
Tajusin, että harrastan tosi paljon sellaisia asioita, joissa oikeastaan olen aika huono tuon salibandyn ohella (esim. zumba, kuntopotkunyrkkeily, askartelu..). Mä en vaan ollut ajatellu, että sillä olisi jollekin toiselle ihmiselle väliä. Vitsi, että rupesi ketuttamaan. Ihan vaan se, että TÄSSÄ ON EHKÄ YKSI SYY, MIKSI NAISET EI OSALLISTU NOIHIN PELEIHIN. Itse kaivoin rohkeuteni ja menin muiden mukaan. Saattoi tosin jäädä viimeiseksi kerraksi.
Ps. Ja voisitteko kuvitella, että näkisitte jossain tollasessa tilanteessa naisia huutelemassa miehelle, joka olisi tullut johonkin ns. naisvaltaiselle alueelle kokeilemaan siipiään? Esim. jos joku mies nyt rohkenee joskus zumbaan, niin se nauretaan sielä ulos tai lopuksi taputellaan olalle ja sanotaan, että v**** että olit paska. En mäkään usko. MIEHET!!!!!!
keskiviikko 6. marraskuuta 2013
Porkkana-linssikeitto
Tein muuten sunnuntaina ihan älyttömän hyvää porkkana-linssikeittoa! Koska blogini on ajautunut raiteiltaan myös ruoka-asioihin haluan jakaa teille tuon herkun. Elikkästen tarvitaan:
- porkkanoita noin kilo, puolitoista
- punaisia linssejä, GoGreen-purkillinen
- sipuli
- valkosipulinkynsi
- 0,5l kasvislientä TAI suolaa ja haluttuja mausteita sekä reilu puoli litraa vettä
- 2 dl kookoskermaa tai -maitoa
- about 1rkl raastettua inkivääriä
- 1tl kurkumaa
- (tuoretta persiljaa)
- (chiliä).
Pilko porkkanat ja sipulit, freesaa pannulla. Lisää mausteet, kasvisliemi, inkivääri ja linssit. Keitä porkkanat pehmeiksi. Lisää kookoskerma tai -maito ja surauta sileäksi. Nauti.
Itse tarjoilin keittoa myös pikku herralle, mutta jos olisin vedellyt kaikki itse, olisin lisännyt vielä tuoretta chiliä. Lisäenergiaa haluavat voivat heittää keiton päälle vielä raejuustoa.
Tuollaisenaankin ihanan paksua, pehmeetä ja lämmittävää!
tiistai 5. marraskuuta 2013
Aamuinen yllätys
Päätin eilen, että nyt kyllä ryhdistäydyn taas tuon ruokavalion suhteen: herkut veks ja hyvät jutut takaisin! Illalla kävin rehkimässä kuntopotkunyrkkeilytreeneissä ja oli aivan mahtava fiilis. Pitkästä aikaa oli ihan perustreeniä, ei mitään liian vaikeita kuvioita, ja pääsi lyömään ja potkimaan ihan täysiä. Jep, se ei ole tarkoitus, että lyödään täysiä, mutta se vaan tekee niin hyvää (sielulle). Treenien jälkeen perus ananasrahkasetit ja nukkumaan. Haaveilin kyllä kirjahyllyn päällä majailevasta valkoisesta Tobleronesta, mutta pysyin tiukkana.
Aamuisin mulla on nykyään tapana napata jotain pientä aamupalaa kotona ja vielä vähän jotain pientä töissä. Olin oikein reipas ja tein aamulla ruisleivän avokadolla ja raejuustolla (=kuulostaa oudolta, mutta nykyään mun herkkuleipä!). Töihin olin varannut rahkaa. Mutta kattokaapa mikä mua odotti työpöydällä, kun olin saanut raahattua arseni töihin:
Tuore croissant ja mehu <3 Tällaisia yllätyksiä mä en ikinä jätä väliin. Tänään mulla on taas maailman paras duunipaikka! Jatketaan sitä terveellistä ruokavaliota taas vaikka huomenna ;)
Ps. Sunnuntainen CX vaikuttaa vieläkin.. Vatsa ja kyljet on ihan tautisen kipeät. Lähteeköhän se sillä millä on tullutkin....?
Aamuisin mulla on nykyään tapana napata jotain pientä aamupalaa kotona ja vielä vähän jotain pientä töissä. Olin oikein reipas ja tein aamulla ruisleivän avokadolla ja raejuustolla (=kuulostaa oudolta, mutta nykyään mun herkkuleipä!). Töihin olin varannut rahkaa. Mutta kattokaapa mikä mua odotti työpöydällä, kun olin saanut raahattua arseni töihin:
Tuore croissant ja mehu <3 Tällaisia yllätyksiä mä en ikinä jätä väliin. Tänään mulla on taas maailman paras duunipaikka! Jatketaan sitä terveellistä ruokavaliota taas vaikka huomenna ;)
Ps. Sunnuntainen CX vaikuttaa vieläkin.. Vatsa ja kyljet on ihan tautisen kipeät. Lähteeköhän se sillä millä on tullutkin....?
maanantai 4. marraskuuta 2013
Karkuun kotoa
Viikonloppu ei mennyt hujauksessa. Se oli pitkä kuin mikäkin. Mä en yhtään välitä noista lauantaipyhistä! Pelkkää kotona loikoamista, tv:n tuijottelua ja tylsistymistä..
Perjantai-iltana meillä oli taas kortteliliigan salibandy-peli. Se oli kuin edellisen toisinto: me hävittiin jotain 11-3 tai silleen, en muista tarkkoja lukemia :) Mutta puolustuksesi voisin sanoa, että meidän oma maalivahti ei ollut paikalla, koska hän sai äkkilähdön Ranskaan pelaamaan jotain peliä (Kyllä, jotkut ihmiset tienaavat rahaakin pelaamalla tietokoneella!), ja jouduimme turvautumaan lainamaalivahtiin. Ei hyvä. Positiivista oli se, että pelaaminen oli mukavaa - maaleista viis - ja pääsin kerran laukomaan maalia kohden. :)
Jo perjantaina kurkku tuntui karhealta, mutta en voinut jättää joukkuetta pulaan, ja urheasti tankkasin koko illan inkivääriteetä. Lauantaina olo ei ollut kovin kehno, mutta en uskaltautunut Fiilikseen, vaikka olin niin kovasti suunnitellutkin. Sen sijaan kävin haukkaamassa happea kaverin kanssa tunnin kävelylenkillä. Muuten, inkivääritee on must juttu flunssan torjunnassa!! Suosittelen erityisesti thai-ruokakaupoissa tai Furat-elintarvikkeessa myytävää Hotta-teetä (mm. Furatilla maksaa vain 4e!). Se oikeasti auttaa flunssaan ja olen vakuuttunut sen ehkäisevästä (flunssan) vaikutuksesta myös. Viime talvena en sairastunut ollenkaan, kun lipitin sitä melkein joka päivä. Paitsi sitten keväällä, kun en enää lipittänyt. Empiirinen tutkimus todistaa siis väitteeni oikeaksi: juokaa inkivääriteetä.
Eilen sunnuntaina olin jo tulossa hulluksi. Aamulla oli jo pakko lähteä pojan kanssa pihalle. Mies kun oli taas vaihteeksi "sairaana". Lainausmerkeissä, koska itse kun vain hyvinhyvin harvoin olen sairaana (=flunssassa, se on se tee), niin en voi ymmärtää, miten yskä ja nuha voi lamaannuttaa ihmisen about kolmeksi päiväksi. Siis ei edes kuumetta! Tsiisus.. Luin kyllä kerran jostain iltapäivälehdestä, että miehet tuntevat itsensä paljon sairaammiksi kuin naiset tavallisessakin flunssassa. No, onneksi heidän ei tarvitse synnyttää. En joka tapauksessa jaksanut enää sekuntiakaan kuunnella sitä voihkimista ja valittamista. Ja pojan totaalinen hoitovastuu taas kerran minulla. Illan päätinkin sitten omistaa ihan itselleni ja suuntasin Fiilikseen spinningiin ja CX:ään.
Josta pääsemmekin lempiaiheeseeni: CX. Aivan tautinen sarja! Se 2. biisi oli ihan tappokamaa. Ja 3. ja 4. Aiii!!! Ihan järkyttävää. Mikähän sadomasokisti noita tunteja oikein suunnittelee? Vai oonko mä vaan niin huonossa kunnossa?? Mut toi spinning oli i-ha-na! Just sopivan rento mutta vauhdikas, ja tosi hyvää musiikkia - kiitos Sanna! Joskus on vaan pakko päästä karkuun kotoa.
Perjantai-iltana meillä oli taas kortteliliigan salibandy-peli. Se oli kuin edellisen toisinto: me hävittiin jotain 11-3 tai silleen, en muista tarkkoja lukemia :) Mutta puolustuksesi voisin sanoa, että meidän oma maalivahti ei ollut paikalla, koska hän sai äkkilähdön Ranskaan pelaamaan jotain peliä (Kyllä, jotkut ihmiset tienaavat rahaakin pelaamalla tietokoneella!), ja jouduimme turvautumaan lainamaalivahtiin. Ei hyvä. Positiivista oli se, että pelaaminen oli mukavaa - maaleista viis - ja pääsin kerran laukomaan maalia kohden. :)
Jo perjantaina kurkku tuntui karhealta, mutta en voinut jättää joukkuetta pulaan, ja urheasti tankkasin koko illan inkivääriteetä. Lauantaina olo ei ollut kovin kehno, mutta en uskaltautunut Fiilikseen, vaikka olin niin kovasti suunnitellutkin. Sen sijaan kävin haukkaamassa happea kaverin kanssa tunnin kävelylenkillä. Muuten, inkivääritee on must juttu flunssan torjunnassa!! Suosittelen erityisesti thai-ruokakaupoissa tai Furat-elintarvikkeessa myytävää Hotta-teetä (mm. Furatilla maksaa vain 4e!). Se oikeasti auttaa flunssaan ja olen vakuuttunut sen ehkäisevästä (flunssan) vaikutuksesta myös. Viime talvena en sairastunut ollenkaan, kun lipitin sitä melkein joka päivä. Paitsi sitten keväällä, kun en enää lipittänyt. Empiirinen tutkimus todistaa siis väitteeni oikeaksi: juokaa inkivääriteetä.
Eilen sunnuntaina olin jo tulossa hulluksi. Aamulla oli jo pakko lähteä pojan kanssa pihalle. Mies kun oli taas vaihteeksi "sairaana". Lainausmerkeissä, koska itse kun vain hyvinhyvin harvoin olen sairaana (=flunssassa, se on se tee), niin en voi ymmärtää, miten yskä ja nuha voi lamaannuttaa ihmisen about kolmeksi päiväksi. Siis ei edes kuumetta! Tsiisus.. Luin kyllä kerran jostain iltapäivälehdestä, että miehet tuntevat itsensä paljon sairaammiksi kuin naiset tavallisessakin flunssassa. No, onneksi heidän ei tarvitse synnyttää. En joka tapauksessa jaksanut enää sekuntiakaan kuunnella sitä voihkimista ja valittamista. Ja pojan totaalinen hoitovastuu taas kerran minulla. Illan päätinkin sitten omistaa ihan itselleni ja suuntasin Fiilikseen spinningiin ja CX:ään.
Josta pääsemmekin lempiaiheeseeni: CX. Aivan tautinen sarja! Se 2. biisi oli ihan tappokamaa. Ja 3. ja 4. Aiii!!! Ihan järkyttävää. Mikähän sadomasokisti noita tunteja oikein suunnittelee? Vai oonko mä vaan niin huonossa kunnossa?? Mut toi spinning oli i-ha-na! Just sopivan rento mutta vauhdikas, ja tosi hyvää musiikkia - kiitos Sanna! Joskus on vaan pakko päästä karkuun kotoa.
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)